”Minullako raskausdiabetes? Eihän minulla ole mitään oireitakaan eikä minusta tunnu, että olisin sairas. Kenties ruokailun jälkeen saattaa väsyttää enemmän kuin ennen ja toisinaan ateriavälin venyessä liian pitkäksi päänsärky alkaa jäytää ohimoissa. Ei tämä kuitenkaan diabetekselta tunnu”. Tällaisia ajatuksia saattaa pyöriä mielessä, kun odottava äiti saa neuvolasta tiedon raskausdiabeteksestaan. Raskausdiabetes seuraa mukana läpi koko odotusajan, mutta sen lisäksi raskausdiabeteksen vaikutukset naisen elämään voivat näkyä vasta vuosia myöhemmin, kun itse raskaus on enää vain haalea muisto valokuvina albumissa.
Faktaa raskausdiabeteksesta
Raskausdiabetekseen sairastuu noin joka viides suomalainen raskaana oleva nainen. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tähän on syynä riittämätön insuliinintuotanto raskauden mukanaan tuomaan lisääntyneeseen tarpeeseen nähden. Tällöin äidin verensokeritaso nousee korkeammalle aiheuttaen samalla sikiön verensokeritason nousun.Sikiö saattaa kasvaa kohdussa suureksi äidin liian korkean verensokeritason vuoksi ja tästä voi aiheutua ongelmia synnytyksessä tai sen jälkeen niin äidille kuin sikiöllekin. Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat mm. äidin korkea ikä, ylipaino tai genettinen alttius kakkostyypin diabetekselle. Raskausdiabetesta hoidetaan ensisijaisesti ruokavalion ja liikunnan avulla ja tarvittaessa lisäksi insuliinihoidolla. Raskausaikana raskausdiabeteksen hoito toteutuu pääsääntöisesti hyvin ja odottavat äidit saavat riittävästi tukea ja ohjausta neuvolasta tai erikoissairaanhoidosta.[i]
Raskauden ja synnytyksen jälkeen
Mitä tapahtuu raskausdiabeetikon omahoidolle ja seurannalle vauvan syntymän jälkeen? Raskausaikana monen odottavan äidin tavoitteena on hoitaa itseään mahdollisimman hyvin, jotta vatsassa kasvava vauva saisi mahdollisimman hyvät eväät elämään. Raskausdiabeteksen jälkeinen jatkoseuranta ohjataan neuvolan kautta. Käypä hoito- suosituksen mukaisesti sokerirasituskoe tulisi uusia vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua synnytyksestä. Mikäli äidillä on ollut insuliinihoitoinen raskausdiabetes niin koe uusitaan jo 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä.[i]
Vauvan syntymän jälkeen äidin arjen täyttävät hormonihuuruinen onni vauvasta, vastuu uudesta perheenjäsenestä, loputon vaippavuori, päänlaelleen kääntynyt päivärytmi valvottuine öineen ja pätkissä nukuttuine päiväunineen imetysten lomassa. Tämän kaiken keskellä raskausdiabetes unohtuu helposti. Sohvan nurkassa vietetty äidin oma somehetki houkuttelee enemmän kuin vaunulenkki räntäsateessa ja näin päivittäinen liikunta saattaa jäädä vähäiseksi vauva-arjen pyörteissä.
Pari palaa suklaata auttaa hetkellisesti jaksamaan arjessa, nyt kun ei enää tarvitse vahtia jokaista suupalaa peläten verensokerin nousuja. Mieliteko voittaa ja äiti valitsee terveellisen omenan sijaan herkullisen ja houkuttelevan korvapuustin.
Valitse terveys!
Raskausdiabetekseen sairastuneen naisen olisi tärkeää muistaa tuijottaa omaan napaansa senkin jälkeen, kun napanuora on jo katkennut. Raskausdiabetes on merkittävä riski äidin myöhemmälle sairastumiselle kakkostyypin diabetekseen. Käypä hoito-potilasversion mukaan joka kolmas raskausdiabeetikko sairastuu uudelleen raskausdiabetekseen myöhemmissä raskauksissa.
Laboratorioarvojen seuraaminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää ovat äidin onnistuneet ja pysyvät elämäntapamuutokset. Raskauden aikana opeteltua ruokarytmiä ja -valiota kannattaa jatkaa niin äidin kuin lapsenkin terveyden edistäjänä. Lapsi omaksuu ruokailutavat, ruokavalion ja ruokarytmin kotoaan vanhempiensa esimerkistä.
Raskausdiabeteksen myötä tehtävät elämäntapamuutokset voivat parhaimmillaan säästää äidin myöhemmiltä elintapasairauksilta. Turun yliopiston sisätautiopin professori Risto Kaajan mukaan 4-5 kilon painon pudotuksella on jo merkittävä vaikutus äidin terveydelle, sillä se vähentää 60% äidin riskiä sairastua II tyypin diabetekseen. Näin ollen raskauden jälkeisillä elintavoilla on kauaskantoisia seurauksia äidin myöhemmälle terveydentilalle. [ii]
Työssäni neuvolaterveydenhoitajana ohjaan asiakkaita tekemään päivittäin terveellisiä valintoja oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Raskausdiabeteksen jälkeisiin elämän-tapamuutoksiin hyvänä tukena voivat toimia Diabetesliiton ilmainen Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennus [iii]. Koko perheen terveellisiin elämäntapoihin niin ravinnon kuin liikunnankin osalta saa hyviä vinkkejä Sydänliiton Neuvokas Perhe-hankkeen sivuilta [iv]. Oman painonhallinnan tueksi löytyy paljon tietoa Terveyskylän Painonhallintatalosta [v]. Terveytesi sinulle on timantti, joten pidä siitä huolta ja arvosta sitä!
Kirjoittaja Terhi Vaittinen on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee neuvolassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa
Lähteet
kuvat Terhi Vaittinen
[1] https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes
[2] https://www.kaypahoito.fi/khp00076
Tarnanen K, Kaaja R, Kinnunen T & Vuorela P. Raskausdiabeteksen huolellinen hoito edistää sekä odottavan äidin että syntyvän lapsen hyvinvointia. Käyvän hoidon potilasversiot. Julkaistu: 21.08.2013.
[5] https://www.diabetes.fi/kurssit/verkkokurssit/raskausdiabeteksen_jalkeen_-verkkovalmennus
[7] https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta
Ei kommentteja